...vielä hieman Vietnamista

Jo hyvinkin kotoutuneena palaa välillä mieleen reissu Vietnamissa; ystävällisiä ja ahkeria ihmisiä, lämpimät kelit, moninaiset maisemat.

- ja tähän joukkoon mahtui pelaamaan

- eikä liikunnan riemuilla ollut ikärajoituksia

Lapset tuntuvat tärkeiltä, vaikka tosin hirvitti, että kun "mopokuskilla" on kypäräpakko, niin se ei koske kyydissä olevia lapsia

- ja kaikkialla lapset ovat lapsia

Saigonissa tuli tälläkin reissulla vierailtua paikallisessa Zoo'ssa ja kasvitieteellisessä puutarhassa, ihan lasten iloksi jokunen eläin, joiden elintilat olivat hieman kohentuneet viimeisestä neljän vuoden takaisesta käynnistä.

       

      

Hoi An kulttuurikohteena tarjosi kaikenlaista kuvattavaa, joista tietysti kuuluisin oli Japanilainen katettu silta, jonka suojissa kilisteltiin Pekan 60 v:n kunniaksi eli kohtuullisen arvokkaat puitteet.

Pekka piti ansiokkaan "linjapuheen" tovereille ja

tietysti naisosasto rummutti puheen päätökseksi :)

Teimme myös vanhaan keisarilliseen kaupunkiin Hue'en retken, jossa vahvasti oli nähtävissä ison naapurin Kiinan vaikutus muinaiseen rakentamiseen, kulttuuriin ja hallintotapoihin. Valitettavaa on, että sota on pilannut monia hyviä rakennuksia ja kielletyn kaupungin rakenteita (rakennukset ja puistot).

  viimeinen keisari ja hänen ajan taidetta

Muistelujen lopuksi muuta kuva BaNa'n retkestämme, jonka ehkä yksi erikoisuus oli vuoreen tehty huvipuisto ja edelleen rakennetaan melkoista fantasialinnaa - katse selkeästi tulevaisuuden turismiin, joka kokoajan nousee Vietnamissa.

- ja paljon muutakin näkyi ja jäi mieleen, mutta ne jääköön myöhempiin tarinoihin. Lentomatkat Vietnamissa sujuivat todella hyvin, mutta kotoa ja kotiin lennot olivat todella puuduttavia (yhteensä reilut 30 tuntia matkustelua kohteeseen ja takaisin).

- vielä jäi nälkää matkailuun, mutta olisikohan seuraava kohde tuttu Venetsia...